Hiljaa ja matalalla

En saa tätä sivustoa toimimaan sitten millään.

meni hermo ja osa teksteistä ja kuvista on siirretty

tänne

Kommentteja en saa siirtymään.

Tervetuloa tutkimaan, pahoittelen muutosta, mutta siellä on ainakin viihtyisämpi ulkoasu.

Pienen Pojan Pikkujoulut olivat menestys.

Lapsileipurit olivat innokkaita, strösseleitä kului ja taideteoksia syntyi. Kohteliaasti ojennettiin kulhoja ristiin rastiin pöydässä, ja ohjaustoiminnan opiskelija onnistui organisoimaan leipomukset niin, ettei kenenkään joulupiparit seonneet toisten tekemiin.

Olisin halunnut kokeilla lasten kanssa cake popsien tekemistä, mutta oli vähän hoppu. En ehtinyt kunnon taikinaa tehdä, joten hätäratkaisut:

Bongattu jostain netin syövereistä. Muuten ihan ok idea, mutta grillitikut olivat liian paksuja Dominon keksien väliin, keksit tipahtelivat tikusta candy meltsiin, tai lohkesivat ja tipahtivat. Saimme me onnistuneitakin yksilöitä aikaiseksi.

Sarjassamme "mitähän tästä oikein tulee", pikkujouluteemaan, piparitaikinasta palloja ja grillitikun kanssa uuniin. TOIMI!

Lasten kanssa ehdottoman tykätty ja toimivin versio oli tietenkin vaahtokarkki :D. Näitä tehdään toistekin, ja paljon.

Miehen taidonnäyte. Tinttitukka ja kaikkea <3

Tähän kouluhommaan oikeastaan kiteytyy juhlien jälkeiset tunnelmat. Ihanaa tulevaa juhlakautta!

Joulukausi avataan ihan näillä näppäimillä. Nuorimmaisen kaverisynttäreitä ei ehditty missään välissä pitämään, tämä jäi meitä kumpaakin harmittamaan.

Toissaviikolla keksimme ratkaisun. Herra pitää nyt omat pikkujoulut. Muutama kaveri eskarista, piparileipomuksia ja varsinkin niiden Koristeluja. Ongintaa kuulemma pitää olla ja ajattelin tempaista hihasta vielä pienet joulupaketit

Kaiken kouluhomman keskellä välillä tuntuu mahdottomalta tehtävältä, mutta se on nyt pikkumiehen juttu, jota on odotettu, se pitää priorisoida.

SLY-rinki teki tehtävänsä, leipomisvimma on takaisin <3

Osaltaan tilanteeseen vaikutti myös se, että olimme kuukauden ilman hellaa. Oli loppujen lopuksi aika orpo olo. Miettikääpä, mitä kaikkea pystyt tekemään ruoaksi pelkällä mikrolla ja vedenkeittimellä?

Kakut tulevat ja menevät, ennenkuin ehdin ottamaan edes kameraa esille;

Ja yksi tilauskakkukin eksyi joukkoon, Onnea vielä veljeksille

Surffailu tänne sivulle oli mahdotonta, jopa itseltäni

Toivottavasti se nyt helpottui.

Sain veljeltäni aarteita. Vanhoja kahvisäkkejä, niistä haluaisin keksiä jotain. Ensimmäinen kokeilu oli käsilaukku. Olen koukussa käsilaukkuihin, niitä on tullut tehtyä niinestä, vhs-nauhoista, sulatetuista muovikasseista...

Syysleivontaan kuuluu tietysti omenapiirakka. Tämä on meillä se perinteisin, mutta hetken aikaa näytti, että ei mennyt ihan kuin Strömsössä. Talttui tuo lopulta, ja syötyä tuli...

Aika viuhuu kamalaa tahtia.

Syksy tuntuu armottoman pimeältä, joten otin pienen haasteen ja osallistun Salaiseen Leivontaystävään

Kakkuja siis tullee lisää galleriaan.. ja jos sitä aktivoituisi muutenkin.

Joululahjoja olisi ihana alkaa tekemään, mutta jotenkin siihen tarvitaan sekä hyvä idea (?) että ensilumi. Samoin kuin joulukortteihin.

Kotona käy suursiivous. Tavaraa lähtee kiertoon, romuihin, tehdään tilaa muutokselle.

Ulkona on kirpeä syyssää, ensimmäiset liukkaat asfaltit ja maa täynnä tammen ja vaahteran lehtiä. En vieläkään tiedä, missä meidän lähimaastossa on tammi, mutta iloitsen lehdistä.

Nallekarkkien jako ei ole taas mennyt tasan, monella taholla, mutta olen onnellinen, luottamuksesta, ystävällisistä ja aidoista ihmisistä, omasta kasvusta, perheestä.

Koulun kanssa on paperitöitä painettavana, ei vahvuuteni. Konkreettiset asiat ovat helpompia, kankaanpainanta juuri paketissa, puutyöt menossa. Priorisointi työn alla.

Mummun käsipyyhe sai luvan olla kassi.

Mummun lakanoilla oli sama kohtalo.

Fantastista!

Kevään suurin ponnistus takanapäin.

Tórc Agora, rauhanneuvottelut Hämeenlinnan kauppatorilla,

ihanasti ohi. Elämäni ensimmäinen fyysinen kosketus larppaamiseen, muutoin häärin markkinoinnissa, enemmän tai vähemmän onnistuen.

Ylitimme kuitenkin uutiskynnyksen, kiitos ahkeran projektisihteerin:

http://yle.fi/alueet/hame/2010/05/saraseenit_ja_valkyrialaiset_solmivat_rauhan_hameenlinnassa_1657803.html

Nyt rästihommat pois alta, kesäkoulut pakettiin ja sitten koittaakin harjoittelut.

Olen koulussa, joka tuottaa joka hetki jotain. Tunteita, tietoa, taitoa ja taidetta. Elämyksiä yhtä kaikki.

Kuka voi tituleerata itseään taiteilijaksi?

Jos saa näyttelyn lähikahvilaan, onko taiteilija?

Jos saa värejä paperille, riittääkö se?

Riittääkö ihan vaan jos haluaa olla taiteilija?